Sivun näyttöjä yhteensä

18.5.2018

Leena Lehtolaisen ensimmäinen kirja

Kirjailija Leena Lehtolaisen esikoisteos Ja äkkiä onkin toukokuu julkaistiin hänen ollessaan vasta 12-vuotias vuonna 1976. (Tammi). Kirja ilmestyi Tammen nuorisosarjassa Tam Tam -kirjat. Lehtolainen on kertonut, että hän kymmenvuotiaana alkoi kirjoittaa romaania, joka julkaistiin 1976 nimellä Ja äkkiä olikin toukokuu. Lehtolaisen vanhemmat olivat äidinkielenopettajia, mikä lienee myös vaikuttanut tyttären kirjoittamisinnostukseen lapsena. Lehtolainen on ollut vapaa, kokopäivätoiminen kirjailija vuodesta 1993. Hän on kirjallisuuden tutkija, kirjailija, kriitikko ja kolumnisti.Hänen kirjojaan on käännetty 29 kielelle.

Kirja kertoo neljästä viidesluokkalaisesta ystävyksestä, Irrestä, Ritasta, Jepestä ja Illistä, jotka käyvät koulua ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä sattumuksineen. Kirja on pääasiassa kirjoitettu vuoropuhelun muotoon.
 
Löysin tämän kirjan kotini kirjahyllystä, jonne olin säilönyt lasten kirjoja. Katselin sieltä, mitä nyt voisin suositella lastenlapsille luettavaksi, kun he tulevat lomille. Kiva lukaista ja muistella, millaista oli, kun omat lapset olivat alakoululaisia.

Kirja liittyy Helmet lukuhaasteen 2018 kohtiin
32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan
47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta

16.5.2018

Toukosiunaus


Siunatkoon kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, 
kaiken kylvötyömme ja koko vuoden sadon.
Kylvön siunaaminen on vanha kirkollinen perinne. Itse siunaukseen sisältyvät rukoukset ja kylvön siunaaminen muistuttavat siitä, että ihminen on teknologiankin aikakaudella luonnon ja kaiken Luojan armoilla. Samalla muistutetaan, ettei leipä kasva leipomossa eikä maito tule kaupasta, vaan luonnosta maanviljelijän työn tuloksena. Kevätkylvöjen siunaamisen alku juontaa juurensa keskiajalle. Silloin oli tapana järjestää erityisiä rukouskulkueita pelloilla rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana. 


Kylvösiunaukset olivat yleisiä viime vuosisadan alkupuolella. Sotien jälkeen niistä luovuttiin lähes kautta maan. Vasta Suomen liityttyä EU:n jäseneksi 1995 uskonnollinen perinne palasi, vaikka sadon merkitys viljelijöiden tuloihin väheni huomattavasti tuottajahintojen puoliintumisen seurauksena.

 

Tänään Artjärven Salmelassa kokoonnuttiin siunaamaan kylvö.
Kylvön siunaus on yhteinen, vuotuinen ruokarukous. Olemme tässä kiittämässä elämästä, jonka olemme saaneet ja sanomassa yksinkertaisesti: anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja kun sanomme meille, sisällytämme siihen tämän joukon, omat perheemme, artjärveläiset, oman maamme ja koko ihmiskunnan.
Jumalan antama elämä palautuu hyvin yksikertaiseen: peltoon kätketty siemen kasvaa ravinnoksi. Siinä on elämän salaisuus, Jumalan työ, johon saamme osallistua..

15.5.2018

Marjasinikuusama

Muutama vuosi sitten ostimme pari marjasinikuusaman tainta. Marjasinikuusama on sinikuusamasta jalostettu, tiheän pyöreähköksi kasvava lajike. Toisin kuin sinikuusaman, marjasinikuusaman marjat ovat syötäviä ja myrkyttömiä. Nyt tänä keväänä  nämä pensaat ovat vihdoin kukkineet runsaasti. Ovathan toki kukkineet aikaisemminkin ja muutaman marjan niistä on saanut maistiaisiksi.
Pensas vihertyy aikaisin keväällä. Kukat ovat vaatimattomat, kermanvalkoiset ja kukkivat jo touko-kesäkuussa. Kesällä sitten pääsee maistelemaan sinisiä,  pitkulaisia marjoja. Marjoissa on samat antioksidantit kuin mustikassa. Maultaan marja on makea ja happoinen. Pensas itsessään on tiheä, pyöreähkö ja oksat pystyt.
Mies hankki pari vuotta sitten päärynäpuun mökille. Jo viime vuonna se kukki jonkin verran, mutta nyt paraikaa se on jo kukassa. Toivottavasti kimalaiset pölyttävät sen ja uhkailtu sade ei pilaa kukkimista. Toinen mökkimme päärynäpuu, Pepi,  ei vielä ole avannut kukkasiaan, joten eivät ilmeisesti pysty pölyttämään toisiaan.

Marjapensaatkin ovat kukassa, mutta kimalaiset pölyttävät miltei vain mustikoita!

Yllätyksiä opetusvälinevarastossa

Kati Keski-Mäenpään Yllätyksiä opetusvälinevarastossa ( Suomen lähetysseura 2017) sijoittuu Etiopiaan ja Suomeen. Kati on perheensä kanssa ollut lähetystyössä Etiopiassa luokanopettajana suomalaislapsille ja opettanut mm. musiikkia etiopialaisille ja toiminut tiedottajana. Hän myös alkoi väitöskirjatutkimuksensa Etiopian maaseudulla oppilaskeskeisistä opetusmenetelmistä, nelivuotinen toimintatutkimus. Kirjassa yhdistyy kolme teemaa: kokemukset äitinä, opettajana ja tutkijana Etiopiassa.

Olen vieraillut Keski-Mäenpään perheen luona Etiopiassa useamman kerran: Kun perhe oli ensimmäisellä työkaudellaan 2000-luvun alussa ja nyt viimeisellä kaudella 2008. Koska itse olen käynyt useamman kerran Etiopiassa, niin nuo kirjan kertomukset tuntuvat tutuilta, tuovat taas elävästi mieleen monia asioita sikäläisestä elämästä.
Minulle mielenkiintoista luettavaa.

Jumalanpalveluksen loppupuolella tulee kolehdin vuoro.  Joku tuo viljaa, toinen maissia, kolmas kanan. Meidät kotiinsa kutsunut pastori on monen lapsen isä, eikä maaseutupappien paloilla pahemmin juhlaruokia ostella. Niinpä päätän huutaa hänelle lahjaksi kolehtiin tuodun ja sittten huutokaupattavan kanan. Istumme juhlavieraiden tapaan aivan kirkon etuosassa kirkon sivuseinämällä. Niinpä kaikki varmasti näkevät, kun ferenji  käy huutokauppaa kaakattavasta kanasta. Seurakuntalaiset innsotuvat huutamaan kilpaa kanssani, pulitan kanasta hyvän summan. Raha päätyy kuitenkikn hyvään tarkoitukseen, pienen ja vähävaraisen seurakunnan kasssaan. 
Kotkottava ja rimpuileva kana työnnetään syliini kirkonpenkkiin. Huutokauppa ja jumalanpalveluksen loppulaulut kestävät vielä hyvän aikaa ja hiki virtaa niskassani, kun kana tekee kaikkensa päästäkseen vapaaksi.

Kirja osuu Helmet lukuhaasteen 2018 kohtiin
1. Kirjassa muutetaan
4. Kirjan nimessä on jokin paikka
11. Kirjassa käy hyvin
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta
48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö

14.5.2018

Monitoimityökalu

Tämän viikon MakroTex-haasteeen aiheena on TYÖKALU

Kylvöslista

Olen ollut tänäänkin, vapaapäivänä,  mökillä puutarhatöissä. Jo parilla edellisellä kerrallakin toimme vanhaa pesäkalustoa tänne lavakauluksiksi. Nyt on meillä 20 ns. lavakaulusta valmiina.
Peruna on istutettu. Kurkkukin on kylvetty jälleen omaan paikkaansa eli kaivonrenkaaseen. Kylvökset olen osin peittänyt vanhalla ikkunalla, osin kaksinkertaisella harsolla. 
Tein muistin virkistämiseksi mökkikirjaan kaavion, mitä kasvaa ja missä.

Tänään pumppasimme myös täyteen vettä 1000 litran vesisäiliön, josta on helppo kastella puutarhaa eikä tarvitse kantaa vettä  ämpäreissä mäkeä ylös järvestä. Letkutin myös samalla kaikki tontin marjapensaat ja hedelmäpuut.

Lämpömittari näytti 28 astetta päivällä ja veden lämpökin  on jo 17 astetta. On ollut mukavaa käydä pulahtamassa hommien välillä järvessä.

Ampiaisia pörrää aika paljon. Pari on jo keplotellut jotenkin sisälle mökkiin, todennäköisesti avaimenreiästä. Ne sain kärpäslätkällä tuhottua.

Tein kokeilun: Valmistin ruskeasta suodatinpaperista ja parista rypistetystä talouspaperin palasesta pesän, jonka naulasin räystään alle verannan kohdalle.  Verannan lautojen alla kyllä taitaa yksi ampiaisemo olla yrittämässä pesänrakennusta. Kun olen saanut verannan siivottua, laitan maton lattialle ja eipä sen läpi pääsekään sitten pois pesästään tuo ampiainen tai sukunsa. Yhden pesän jo vajasta tuhosinkin. Sinnekin taidan ripustaa valepesän.

ps. Tulostin toimii, kun ostin siihen välijohdon, siis tietokoneen ja tulostimen yhdistävän johdon.

12.5.2018

Uusi puu puutarhaan

Miltei joka vuosi hankimme jonkun uuden puun joko kodin tai mökin puutarhaan. Tänä vuonna mies innostui ostamaan Herkkuluumu Punaisen Paronin. Jo viime vuonna puutarhaamme istutettiin sen pölyttäjäkaveri Pietarin Lahja.  Punainen Paroni on jo kukkimassa, mutta Pietarin Lahja ei aivan vielä.
Herkkuluumua käytetään paitsi hedelmäpuuksi myös koristekasviksi, sen näyttävän kukinnan vuoksi.
Herkkuluumu kukkii aikaisin keväällä.  (Pölyttäjäksi sopii Pietarin Lahja -luumupuu.) Kukat ovat valkoisia tai vaalean punaisia. Kukat ilmestyvät jo ennen lehtien puhkeamista tai heti sen jälkeen toukokuussa. Lehdistö on punertava kuten myös sen hedelmät, joiden väri syvenee syvän purppuranpunaisiksi kypsyessään. Puu on lisäksi vaatimaton maaperän suhteen ja sietää hyvin kuivuutta ja pakkasta. Netistä löytyi tietoa, että  kuulakkaat hedelmät ovat makeita ja mehukkaita. Hedelmät kypsyvät jo elokuussa, ennen muita luumulajikkeita.
Punainen Paroni on syntynyt erityisesti arktisten lajikkeiden tutkimukseen ja jalostukseen erikoistuneessa Barnaun Puutarhantutkimusinstituutissa lähellä Novosibirskiä puutarhamestari Mihail Nikolajevits Matyinin työn tuloksena. Prunus cerasifera `Matjyun`. Instituutin mukaan lajike menestyy jopa -35°C pakkasissa! Herkkuluumu eli kirsikkaluumu eli myrobalaani on yksi luumusuvun lajeista, eräänlainen kanta-äiti.
Punaista Paronia kutsutaan myös kirsikkaluumuksi. Jälkimmäinen nimi juontunee puun kauniista kevätkukinnasta, joka todellakin muistuttaa kirsikkapuun kukintaa.

Puu on viehättävä koristepuu ja sadonantaja. Hankimmekin aina hyötypuita. Osittain se on itsepölytteinen, mutta runsaan sadon varmistamiseksi suositellaan pölyttäjäksi esimerkiksi Pietarin Lahjaa. Hedelmä kypsyy elokuun lopulla. Kasvupaikan tulisi olla aurinkoinen ja lämmin ja maan hyvin vettä läpäisevä. Ja puu pitää suojata jyrsijöiltä! (Ettei käy kuten viime vuonna istuttamallemme Erstaalle, jota suojauksesta huolimatta oli pupuset päässeet näykkimään.)